"Ottakaa omenaa. Syökää olkaa hyvät. Syökää niin vien teidät mukanani unohduksen maahan. Syökää niin saatte kuulla tarinani."Eeva houkutteli Aatamin syömään omenaa hyvän ja pahan tiedon puusta. Mutta minkä on tuo hyvän ja pahan tiedon puu? Mikä tieto voi olla niin hyvää ja pahaa samaan aikaan, että Jumala kielsi sen ihmiseltä?
Kreikassa omena on pyhitetty rakkauden jumala Afroditelle. Troijan kaunis Helena sai Troijan sodassa kultaisen omenan suoraa syliinsä, jotta se saisi aikaan rakkauden.
Littyvätkö nämä kaksi tarinaa toisiinsa?
Omenan tuoksu tuo mieleen loppukesän ja sadon kypsymisen puutarhassa. Se kertoo meille, että kesä on muttumassa syksyksi ja on aika valmistautua talven tuloon. Mutta omenat me voimme säilöä talven varalle ja niiden sisällä olevista siemenistä kasvaa maahan päästessään uusi puu, jonka oksilla kukat keinuvat ja linnut laulavat.
Tarinassamme Veronica antaa katsojille omenan ja syödessään tuota pyhää hedelmää katsojat osallistuvat yhteiseen ateriaan ja liittyvät näymättömin sitein mytologiseen tarinaan. Omena johdattaa heidät hyvän ja pahan tiedon puun juurelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti